Täydellinen rikos (1937)

Orionissa elokuva on isompaa. Sen totesin tänään käydessäni katsomassa järjestyksessä toisen Marcel Carnen elokuvan, vuonna 1937 ohjatun Täydellisen rikoksen.

Asetelmaa ei voi olla rakastamatta. Kasa vanhoja ja kovaa vauhtia vanhentuvia ukkoja ja 1-2 naista kerääntyy elokuvasaliin hiljakseen, vähä vähältä, katsomaan ennen toista maailmansotaa tehtyä ranskalaisfarssia, joka sijoittuu Viktorian ajan Lontooseen. Tämä sotii kaikkia keskiarvoja vastaan, kertonee kuitenkin klassisen elokuvan vetovoimasta edelleenkin.

Väärinkäsityksiä, väärinkäsityksiä. Arvostettu kasvitieteen professori Irwin Molyneux (Michel Simon) on paitsi innostunut takapihansa puutarhasta, myös pseudonyymiltaan rikosjännäreitä kirjoittava, ”hyvien ihmisten” huulilla oleva Felix Chapel. Farssin energia lähtee viktoriaanisen ajan kulissikeskeisyydestä. Kokin karattua Molyneux’n pariskunnalta ja piispan (Louis Jouvet) ollessa tulossa päivälliselle yllyttää Irwinin vaimo miesparan monimutkaiseen peittelykuvioon ja pakomatkaan. Lopputuloksena on kollektiivinen luulo ihmisten parissa: Molyneux on surmannut vaimonsa. Soppaan sekoittuu teurastajia metsästävän sarjamurhaajan (Jean-Louis Barrault) outo pakkomielle saada Felix Chapel hengiltä.

Eräs elokuvablogisti sanoi blogissaan tämän olevan oudoimman ja sekavimman hänen näkemänsä elokuvan. Kovin kauas ei mene oma arviokaan. Kyseessä ei ole enää tavanomainen epookkiin naamioitu 1930-luvun yläluokan ironisointi vaan jotain aivan ylimaallisen absurdia. Tätä ei vastaa oikein mikään muu tähän mennessä nähty. Murhatalossa menevät sekaisin niin juopuneet poliisit, kylänmuijat kuin murhaajat ja elävät kuolleetkin. Kaiken itsekeskeisyyden, perinnönjaon ja räävittömyyden keskellä on kasviensa perään haikaileva, hitaan puoleinen Michel Simonin (Boudu eli miten välttyä hukkumasta, 1932) hahmo kaikkein rakastettavin näistä tolkuttomista ”pidättyväisen ajan” ihmisistä.

Elokuva sai minut nauramaan ja ihastumaan, varauksetta. Sumujen laituri (1938) on mielentilaa ja Paratiisin lapset (1945) kaikilta elementeiltään elämää suurempaa, mutta Täydellinen rikos on jotain vastustamatonta. Varsinkin hyvässä, yhtä lailla elokuvasta nauttivassa herraseurassa.

4½ / 5

IMDb